Osakan yöelämä alkoi vaatia verojaan. Päätäni särki, ja 3 tunnin yöunien jälkeen darraisena oloni oli aika mielenkiintoinen kun talsin Osakan katuja kohti juna-asemaa. Lue lisää!
Edessä olisi noin kahden tunnin matka luotijunalla seuraavaan kohteeseeni nimeltä Okayama. Siinä olotilassa olin todella iloinen, että pääsin vain muutamaksi tunniksi vaipumaan koomaan junan puksuttaessa eteenpäin. Ennen junaan hyppäämistä kävin nopean pitstopin Family Martissa, josta mukaani tarttui muutamat kolmioleivät, muutama pullo appelsiini,- ja omenamehua sekä suklaata. Junaan päästessäni lysähdin penkille, ja rupesin kaivamaan eväitäni, kuten lähes jokainen japsi ympärilläni. Sain evääni mutusteltua, pistin napit korviini, syvennyin Anyan laulun sanoihin "How beautiful is this world, it shines for you...", ja vaivuin koomaan ikkunasta ulos tuijottaen. Tämä se on elämää!
Okayama on hiemän hiljaisempi, ja taas "maalaisempi" kaupunki kuin edellinen Osaka. Ainoat nähtävyydet kaupungissa on käytännössä Okayaman linna ja Korakuen puutarha. En vieläkään tiedä siis miksi olin varannut Okayamaan 3 päivää aikaa. :D
Hotelliksi olin varannut keskustassa olevan bisneshotellin. Olin taas hyvissä ajoin liikenteessä, joten jouduin odottelemaan hotellin respassa useamman tunnin ennenkuin kello oli niin paljon, että pääsisin huoneeseeni. Väsyneenä lysähdin nahkasohville ja rupesin surffailemaan puhelimella nettiä.
Lopulta pääsin huoneeseeni. Olin väsynyt, mutta myös sen verran nälkäinen, että nakkasin vain tavarani ja lähdin metsästämään kauppaa mistä saisin ruokaa. Palasin ostoksieni kanssa hotellille, ja päätin nauttia edelliseltä illalta jääneen olusen ruokajuomana.
Väsyneenä päätin alkaa nukkumaan, ja aloittaa seuravaan päivän aikaisin sitten. Seuraavana aamuna heräsin siihen, kun aurinko paistoi naamaani aukijääneiden sälekaihtimien läpi. Nousin ylös, ja vilkaisin ulos; Jes, kirkaan sininen taivas ja aurinkoa. Suunnaksi siis Okayaman linna, ja Korakuen puutarha!
Okayaman linna on todella mahtipontisen näköinen ulkoa päin. Menin myös käymään linnassa sisällä, ja sattui vielä olemaan joku erikoispäivä että pääsymaksu oli tavallista korkeampi. Petyin kyllä linnan sisätiloihin, koska toivoin näkeväni vanhaa linnan sisustaa, mutta sen tilalla olikin täysin uudelleenrakennettu linna parkettilattioineen ja hisseineen. Linnassa oli joku museo/näyttely menossa. En kokenut tätä kovinkaan mielenkiintoiseksi, joten kävin ylimmässä kerroksessa ja lähdin.
Seuraavaksi käppäilin siltaa pitkin joen yli, ja maksoin pääsymaksun Korakuen Gardeniin, joka on varmaan Japanin yksi hienoimmista puutarhoista. Alue oli valtava, aurinko paistoi, ja ihmisiäkään ei ollut kovin paljoa. Ehdottomasti näkemisen arvoinen mesta!
Ilmeisesti myös Kilroy:llä tykättiin näistä maisemista, koska instagram kuvani valittiin myös viikon matkakuvaksi Kilroyn toimesta! :)
Löysin netistä pyöräilyreitin nimeltä Kibi Plain (http://www.japan-guide.com/e/e5705.html), joka oli 15km pitkä reitti kierrellen Japanilaista maalaismaisemaa. Otin Okayamasta junan parinkymmenen minuutin päähän asemalle. Heti asemalla piti olla pyörävuokraamo, ja hetikun astuin asemalta ulos vanhempi herrasmies jo viittoi minulle ja osoitti katosta jossa oli pyöriä. Nyökkäsin hänelle ja rupesin hieromaan vuokrasopparia miehen vaimon kanssa, joka ei puhunut englantia. Saimme kuitenkin sopimuksen tehtyä, ja hän löi minulle kartan käteen johon hän oli ympyröinyt 15km päässä olevan aseman nimen ja miehen nimen. Sitten hän osoitti pyörää, ja kartassa ympyröityä asemaa, josta ymmärsin hänen tarkoittavan että tuonne sitten palautat pyörän. Nainen osoitti suunnan minne lähteä sotkemaan, joten kiitin ja hyppäsin ratsuni selkään.
Kartasta ei ollut juurikaan apua, mutta reitillä pysyi kun seurasi näitä sinisiä kylttejä. Välillä reitti oli hieman epäselvä, joten muutama ylimääräinen lenkkikin tuli tehtyä.
Maisemat reitillä olivat todella upeat, aitoa Japanilaista maalaismaisemaa. Pyöräily oli leppoista kapeilla pyöräteillä auringon paistaessa.
Vastaan pyöräili myös yksi joukko turisteja turistioppaat keulilla, eli luultavasti reitille löytyy myös järjestettyjä retkiä.
Hankalinta tässä lenkissä oli löytyää se pääteasema kylästä johon saavuin, koska sinisen kyltit loppuivat vähän ennen kylään tuloa. Puolentunnin harhailun jälkeen löysin rautatiekiskot joita lähdin sitten seuraamaan suuntaan jossa oletin aseman olevan. Aseman ja karttaan merkityn iloisen miehen löysinkin lopulta, ja pääsin pyörästä eroon. Pidin kovasti tästä kokemuksesta, ja suosittelen kyllä kaikille jotka sattuu tuollapäin liikkumaan!
Reppureissaajan arkea. Eihän niistä kovin puhtaita tuolla tyylillä tullut, mutta tyhjää parempi kuitenkin. :D Illalla kävin vielä muutamalla olusella jossain gaijin -baarissa, eli länkkärin pitämässä baarissa, joka harmikseni oli tyhjä joten en sinne kovin pitkäksi aikaa jaksanut jäädä istuskelemaan, vaan lähdin nukkumaan.
Okayamasta jäi hyvät fibat vaikka tekemistä ei hirveästi olekkaan. Mukava hieman rauhallisempi kaupunki, josta on hyvä lähteä jatkamaan matkaa.Seuraavaan postaukseen, stay tuned!
-Joonas
0 kommenttia:
Lähetä kommentti