Backpacking Japan&Thailand - Part 3: Japani - Kyoto

Osa 3: Japani - Kyoto
Istun shinkansen luotijunassa. Katselen ikkunasta kun sateinen Tokio jää taakse, ja aurinkoinen Kyoto kutsuu minua luokseen. Lue lisää!

Junapassi kun oli hallussa, niin sain ajella näillä luotijunilla niin paljon kun halusin. Ainoa rajoitus oli, että kahta nopeinta junaa en saanut passilla käyttää. Näillä "hitaillakin" junilla matka taittui kyllä erittäin nopeasti, ja äärimmäisen mukavasti. Penkit olivat mukavat ja tilavata. Jalkatilaa oli enemmän kuin tarpeeksi. Rakastin luotijunalla matkustamista, ehdottomasti yksi leppoisimmista tavoista matkustaa mitä olen kokenut. Ovat kylläkin aika kalliita, mutta kuten mainitsin tuolla junapassilla "ilmaisia". Piti vain muistaa katsoa, ettei mennyt ykkösluokan vaunuun, tai vaunuun johon tarvitsisi paikkavarauksen. Junasta löytyi aina muutama vaunu johon sai mennä ilman varauksia, ja ainakin minun aikanani niistä löytyi aina reilusti tilaa mistä valita mieleinen istumapaikka. Vaunut joihin varausta ei tarvittu ilmoitettiin asemalla jo etukäteen taulussa joka kertoi junan lähtöajan, ja määränpään sekä mahdolliset pysäkit. Junissa oli myös koko Japanin halki kuulutukset myös englanniksi, sekä valotaulu joka kertoo seuraavat pysäkit. En voi ylistää näitä junia liikaa, Japani on todellakin onnistunut näissä julkisisissa myös turistin näkökulmasta. Erään tietyn maan pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni, ja yrittää edes parantaa omia julkisiaan! Kyoto oli siis seuraava stoppini, ja tarkoituna oli viipyä siellä 3 yötä Khaosan Kyoto nimisessä hostellissa. Kyoto on suuren ja modernin Tokion jälkeen erinlainen kokemus. Mielestäni ei kuitenkaan mitenkään huonossa mielessä, koska Kyotosta löytyy se oma viehätyksensä. En tiedä voiko sanoa, että kaupunki on hieman "maalaisempi" kuin Tokio, mutta silti toki suurkaupunki. Kiotosta löytyi sellainen rauhallinen ja ystävällinen fiilis, ja käveleskentelinkin ympäri Kiotoa, ja tutkin pieniä kujia täynnä jotain pieniä baareja. Mahdollisesti nämä oli niitä bisnesmiehille tarkoitettuja kuppiloita, johon meikäläisellä ei olisi mitään asiaa. :)
Kyoto tunnetaan parhaiten lähinnä lukemattomista shrineistaan eli "temppeleistä". Täytyy myöntää, että olin itse todella laiskana, joten en käynyt kuin yhdessä suosituimmista nimeltään Fushimi-inari Taisha. Olen joskus kauan sitten nähnyt kuvia tästä paikasta, ja ihastuin heti.
Kyseessä on siis vuori, jonka huipulle asti on rakennettu portaat ja tuhansittain näitä torii portteja. Alhaalta huipulle kiipeämiseen menee kylttien mukaan noin 70min, eli ei mikään kevyin mahdollinen reissu, koska matka on lähes kokoajan jyrkkiä portaita.

Reippaana, ja tarmoa täynnä kiipesin tottakait huipulle. Hiki valui, ja jalat olivat suhteellisen finaalissa kun saavuin ihan yhtäkkiä tälläiselle kyltille. Tuli vain sellainen fiilis, että "Häh, tässäkö tämä nyt oli? Ei maisemaa edes?", joten ehkä hieman petyin tuohon huippuun, mutta hieno kokemus tämä oli silti!
Kyotosta löytyy paljon tälläisiä vanhoja kapeita katuja. Noin 10km päässä Kyotosta löytyy paikka nimeltä Arashiyama, joka on tunnettu bambumetsästään, ja tästä sillasta joen yli. Täältä löytyy myös kuuluisa apinavuori. Vuokrasin itselleni polkupyörän heti aseman vierestä vanhalta pariskunnalta, ja lähdin kiertelemään mestoja. "Keskustassa" ajaminen oli aika hankalaa, koska kadut olivat kapeita ja ihmisiä oli paljon liikenteessä aurinkoisena päivänä.
Joen varrelta löytyi todella hienoja maisemia, ja pidin kovasti tästä miljööstä. Ei tästä pyöräilymaisemat enää kovin paljon voi parantua!
Tietyisti kävin myös apinavuorelle kiipeämässä, kun tänne asti olin kerran tullut. Pääsymaksu vuorelle oli 500 yeniä, joka on mielestäni aika edullinen. Ylhäältä vuorelta löytyi myös ilmastoitu rakennus, johon sai mennä lepäilemään, ostamaan vettä ja syöttämään apinaoille jonkinsortin pahkinöitä. Luonnollisesti näistä pähkinöistä piti maksaa. Pitihän se bambumetsäkin tietyisti nähdä. Vähän ehkä jäi laimeat fiilikset tästä metsästä, mutta muuten sivuetappina tämä Arashiyama on ehdottomasti kokemisen arvoinen. Joen varrella on mukava paistatella päivää jäätelöä syöden. :) Tähän on hyvä päättää visiitti Kyotossa, ja lähteä jatkamaan kohti Osakaa seuraavassa postauksessa!

Stay tuned!

-Joonas